Bottle o meter

maanantai 31. joulukuuta 2012

Skumppatesti


Koska kaikkien kyselyyn vastanneiden mielestä Uuteen vuoteen ja Uuteenvuoteen kuuluu skumppa teimme teille skumppatestin.
 Aloitimme urheasti hieman etukäteen purkamaan raskasta taakkaamme juomien testaamisen suhteen, joten juomista 1. ja 4. on juotu ennen uuttavuotta tavallaan etkoilla ja kuvan oton hetkellä olimme ehtineet juomaan ja arvostelemaan jo nelosen. Mutta ei se mitään, muuten testi etenee samaan tapaan kun Alkon glögitestikin, eli juodaan samalla ja kirjoitetaan.




1. Platino 7%
Ensivaikutelma kivan hedelmälihainen ja ilosesti kuohuava. Ensi maistamisella appelsiininen ja pirskahteleva. Tulee tosi vappu fiilikset
Kaikki tosi junnaavat kesäbiisit sopii tän juoman kans Biisi- Selena gomez & the scene- love you like love song tai Ingrid- Tu Es Foutu.


2. Cinzano Asti 7%
Aika herkkua ensi maistanalla. Tästä tulee kiva fiilis!  Ihan kaikkeen. Rusinainen aromi, todella herkkua. Herättää himoja aamukahviin, auringon nousuun ja tämä skumppa välkehtii kauniisti auringossa, suorastaan sokaisee. Vaikka onnellisille pariskunnille tai pikku ihastukseen!

 Biisi suositus on Turbonegro - if you see Kaye

3. Coralba Spumante 9,5%
Näyttää geneeriseltäskumpalta ja maistuu ihan tavalliselta. Ei herätä ensimaistamalla mitään tunteita. Eikä sen jälkeenkään. Mielleyhtymänä tulee kaljateltta Tammefesteillä ja mauton musiikki ja mauton skumppa.

Musiikki suositus Maija Vilkkumaa- ei


4. Törley charman rouge 12%
Lupaa etiketissä jotain todella eksoottista kuplivien juomien joukossa. Samettinen yhdistelmä kuoharia ja punkkua.

Ensivaikutelma rubiininen jännää vaahtoa kaadettaessa. Maistuu Kuplivalta Magyarin punkulta. Jotain hassun hapanta, ei välttämättä hyvä asia.
Tunnelmaltaa tämä on kupliva, diippi ja synkän tunnelmallinen. Pirskahtelevat kuplavat lisäävät synkkää tunnelmaa. Kuplat auttavat tajuamaan, että on iloa ja elämää ja huomaa olevansa pohjalla, ikään kuin olisit kaivon pohjalla ja pirskahtelevat kuplat ovat kaukana näkyvä tieto mahdollisuudesta päästä kaivosta pois. Niin lähellä, mutta niin kaukana!
Musiikki suositus juoman kanssa Army of lovers - Crucified



Meidän top-lista:
1. Cinzano Asti
2. Platino
3. Törley charman rouge
4. Coralba Spumante

lauantai 29. joulukuuta 2012

Hei hei vuosi ja hei hei miehet

Mitä me tehdään ylihuomenna, mitä hä? No kaikkihan nyt sanoo "heei heei" vanhalle vuodelle ja vastaanottaa uuden. Mutta millä tyylillä? Toivottavasti moni ainakin meidän tyylillä.
Vähän alustavaa hassunhauskaa kuvajutskaa meidän sädehtivästä vuodenvaihteesta (kissa on kuvissa huvin vuoksi).
Loppuun osoitus epästabiilista luonteestani, eli MIESRAGE. Yhdistetty fb keskusteluja ja irkkitekstiä.


"Mmut oikeesti.. miks kaikki miehet on tylsiä, rumia, yliromanttisenällöjä, puoleensavetämättömiä, lässyttäjiä, pätijöitä, tai yleensäkkään että mä
jaksaisin katella/kiinnostua"

"mietin tossa jo aikasemmin että pidänkö itteeni vähän liian hyvänä, mutta EN, en halua ketään puolihyvää"

"Enni: oon lukenu saman ragen ennenkin tästä fb chatissä..
ja sä olit silloinkin kirjoittajana"

"aijaa
luulin et tajusin tän ekaa kertaa"

"pitäs kai tutustua a) uusiin (mut ei kiinnosta, ne on perseestä) tai b) mennä kiven koloon uliseen"

"ps. lisään miesragelistaan yhden tyypin ja piirteen vielä
SEKSISTÄ JANKKAAMINEN
varsinkaan sillon kun se ei johda mihinkään ja kyseessä on semituntematon
vaikka jankkaankin usein mielelläni
okei ja perään VONKAAJAT
tuli älä vastaalta tekstari
*sensuroitu sitsueissöni*
ja sitten tommoset HEHEHEH NAISET EI OSAA MITÄÄN
VITTU MIEHET VETÄKÄÄ KÄTEENNE NYT"

Hehheh, että sellasta. Mut hei. Ylihuomenna meillä alkaa SKUMPPATESTI, joten nähdään.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Säkenöivää joulua jokaiselle!



meillä se on mun takana
voisin kosketella sitä sormella
sivellä sen silavaa
lipaista sen rakkauden nestettä
pikkuisen leikittelen kielelläni sen nauruihin puettua tiukkaa pintaa
tutkiskelen paikkoja ja jokaista sopukkaa
kaivan veitsen
ja pysähdyn pehmeimpään ja suolaisimpaan kohtaan

joulukinkku.


Yllä lyhykäinen  runoelmaani teille aaton piristykseksi. Oikeasti aatonvastaisen yön houreita irkissä, jotka sulautuivat vain vahingossa taiteelliseen muotoon.

Toivottavasti kaikilla on ollut edes hieman rentouttava jouluaatto. Itse keräilen voimia ihan täysillä huomisiin joulupäivän bileisiin, joten en pistä tikkuakaan ristiin minkään vuoksi.
Syöminen on kivaa ja liikuntaa ei jaksa. Jätetään silti uudenvuoden lupaukset toistaiseksi myöhemmäksi ja minä jatkan siitä mitä äsken hieman valmistelin. Eli käyn juustojen kimppuun!


Loppuun vähän hintsun hauskaa joulumusaa:



Ylihuomenna taas nähdään, mikäli olen Ennin kanssa selviytynyt huomisesta!

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Eroottinen novelli lämmittämään pakkasyötä

Kun siellä on kuitenkin kaikki kotirouvat valvomassa tähän aikaan kinkunpaistoa ja mahdolliset lapset ehkä nukkumassa, ajattelimme tarjota teille luettavaksi hieman tuhdimpaa tekstiä.

Tämä seuraava taideteos aloittaa virailevien tähtiemme sarjan, jossa lähipiirimme kyvykkäät ystävämme tuovat osan hurmaavaa osaamistaan ja persoonaansa tähän blogiin.

Tiedä häntä kannattaisiko tässä ensialkuun antaa jonkinasteinen varoitus, mutta ainakin rehellistä ja rehevää suomierotiikkaa pienin extramaustein on luvassa. Herkimpien en soisi syövän samalla.

"Jorma tutki keskittyneenä esarinsa alta löytyviä aarteita, samalla kun Pirkko kokkasi makaroonilaatikkoa. Ruuan jälkeen Jorma saisi hieman Pirkon pyllyä. 


Mutta Jorma ei jaksaisi odottaa jälkiruokaan asti. Hänen olisi saatava lipoa kielellään Pirkon suolaista piirakkaa. Ja hänen olisi tehtävä se nyt heti
"Jorma, mistä sinä nyt.." pääsi yllättyneen Pirkon turpeilta huulilta
"MMhhhmmmnarblgarbl" Jorma äänteli raivatessaan kielellään latua Pirkon rämettyneelle alapäälle
Pirkolla oli turpeiden huulten lisäksi turpea silmä. Sellanen pullottava kalansilmä.

Jorman hampaiden välissä oli Pirkon jo aavistuksen harmaantunut häpykarva. Normaalisti Jorma olisi juonut pullon käsidesiä saadakseen maun pois suustaan, mutta nyt hän oli onneksi juonut sen jo etukäteen. Innokkaasti ynähdellen Pirkko levitti naiseutensa Jorman ahnaan kielen valloitettavaksi "Just siitä, just siitä, aah" Pirkko huokaili Jorman yllättävän taitavien kielenlipaisuiden alla. Kenties sillä juodulla El Tiempolla oli sittenkin saatu Jormassa piilevä latinorakastaja esiin?

Nuoltuaan Pirkon rehevää tuheroa aikansa Jorman kieli alkoi väsyä. "Saiskohan sitä tällä kertaa kakkoseen vetäistä?" hän pohti jo kaljuuntuneessa ja punoittavassa päässään. Tuumasta toimeen, ja Jorma siirtyi hieman ylemmäs Pirkon räjähtänyttä pakettia (s.o. persettä) ja kohti tuota hänen halujensa kohdetta.


Yllättäen Jorma työnsi kielensä Pirkon suklaareikään
"Ei sinne, eiih.." Pirkko koitti vastustella, mutta halut veivät hänet mennessään
Jorman kieli oli vain liian vahva, ja Pirkkokin oli vain herkkä nainen rotevan miehen käsittelyssä
"Söitkö sä herneitä?" kysyi Jorma kielipelinsä lomasta "Maistuu nimittäin", hän lisäsi.


Pirkon herkin kukkanen alkoi olla hyvin liukas Jorman syljestä. Valitettavasti Jorman kieli alkoi olla hyvin, hyvin väsynyt
Pirkon jalat vapisivat mielihyvästä, kun hän tunsi miehensä nousevan ylös hänen takanaan, ja tiputtavan molempien housut lattialle
Jorma tarttui kiinni kivikovaan kaluunsa, jonka kärjessä kimalteli himon pisara. Se suorastaan huusi Jormalle "OTA SE NYT!" Ja Jormahan otti
Jorma asetteli kalunsa Pirkon naiseuden lähteelle, ja pyöritteli sitä siinä aiheuttaen suunnatonta suloista tuskaa ja nautintoa Naiselleen
Yllättäen ja varoittamatta Pirkko työntyi taaksepäin ja Jorma työntyi kerralla kokonaan siihen herkulliseen sykkivään kaikkein pyhimpään
"OOOH!" Jorma huusi ja alkoi takomaan Pirkon takapuolta lujaa, niin että Pirkon klitoris ja Jorman kivekset osuivat toisiinsa päästän hauskoja lupsahtavia ääniä
"AARGH!" huusivat Pirkko ja Jorma
"LUPSUTI LUPS LUPS" litisivät heidän heiluvaiset osansa alempana (Pirkolla oli hyvin roikkuvaiset häpyhuulet)
Jorma sai tarpeekseen pian Pirkon pimpsloorasta, ja vetäytyi huohottaen ulos
"Minä otan sinut nyt todella!" hän karjahti, ja vei nopeasti kuin kärppä kuusen oksalla liukkaan elimensä Pirkon anukselle.


Ei siinä Pirkko parka ehtinyt edes kissaa kiljaista, kun Jorma työnsi varman määrätietoisesti itsensä ohi sulkijalihaksen ja suoraan rakkauden pesään nro 2.
"Uuuuhhhh" sanoi Pirkko kissan sijaan ja hänen jalkansa pettivät täysin hyökkäyksen ja intensiivisen kivun ja nautinnon voimasta
Jorma mietti mielessään, että tätäkö homomiehet himoitsivat? Eihän Jorma toki mikään kuoropoika ollut silläkään sektorilla käytyään suntion kanssa harjoittelemassa nahkafagotin soittamista lukioaikoinaan
Mutta silloin himokas suntio oli aina vaatinut saada käyttää omaa "pulloharjaansa" Jorman synnin pesän puhdistukseen
Jorma palasi näistä kauniista muisteloista takaisin nykyhetkeen tuntiessaan Pirkon alkavan vastata hänen työntöihinsä voihkimalla ja työntämällä takaisin
Pirkko tunsi Jorman olevan kovempi ja suurempi kuin sitten hääyön hänen sorvatessaan tätä uutta löytämäänsä mannerta innolla
Kuin löytöretkeilijä Jorma tuntui rassaavan määrätietoisesti jokaisen sopukan mihin hänen Santa Mariansa pystyi itsensä uloittamaan
Hän oli Kolumbus, Magalhaes ja moni muu vähäpätöisempi tutkimusretkeilijä
Mutta ennen kaikkea he olivat hyvin syvässä yhteisyydessä toisiinsa. Varsinkin takapuolen alueelta, noin Pirkon puolesta
Viimein Jorman hetki alkoi koittaa- vetäytyäkkö ulos, vai valloittaako hän tuon vihoviimeisen linnakkeen? Hänen työntönsä saivat uutta pontta, kun hän työnsi itsensä koko matkalta suoraan Pirkon kuumaan ja sykkivään suoleen. 

Jorma muisteli, miten hän alikersanttina armeijassa monesti oli se innokkain hyökkäilijä, ja varsinkin miten Hitler, tuo korpraali, oli aina ollut hyökkäyksen kannalla. Aatu mielessään Jorma valmistautui viimeiseen taistoon lievä veren maku suussaan. "NYAARGH!" hänen huuliltaan pääsi, kun hän laukaisi mahtavan spermapurkauksen Pirkon kaikkein syvimpään. Tuntiessaan kalun sykkivän niin tutulla tavalla Pirkkokin koki kliimaksinsa ja kiljahti kimakasti miehensä vetäytyessä ulos hänestä
Rolf, heidän susikoiransa oli katsellut toimitusta vierestä ihmeissään. Eikö hän saisi taaskaan tuosta lihan buffetista mitään?
Näin ei onneksi käynyt, sillä Pirkko pieraisi mojovasti Jorman lastin suoraan Rolfin ruokakippoon
Taisi siinä tulla pari ekstraherkkuakin, tuumi Rolf ja meni nukkumaan."

Olkaahan hyvät, hauskaa aatonaattoa! <3


Ps. jos tekstin asettelu oli vähän hassu, niin selityksenä tämä on copypastettu facebook-keskusteluista.




Viimehetken jouluvalmistelut

Tapoihini kuuluu jättää kaikki viimetinkaan ja sehän pätee myös jouluun.  Tänään tein aivan mahtavan jouluasetelman ikkunalaudalle ja joulukorttejakin on tullut tehtyä!

Tämmöinen kiva ja jouluisa asetelma syntyi helposti, oksat olin tehnyt halloweenia varten ja lyhty olikin valmiina ikkunalaudalla ja auto. Jouluinen hajustekynttilä löytyi Ikeasta. Lyhdyn olen saanut lahjaksi, mutta Ikeassa on saman näköisiä. Auto on vanha, eikä muistikuvaa mistä se on hankittu. Muratin oksat ovat varmaankin Anttilasta ja päällystetty glitterillä.


Korteissa ei ole mitään sen kummempaa, suurin osa papereista ja koristenauhatja niitit ovat Tiimarista. Osa papereista on Papruksesta. Porot piirsin ja leikkasin pahvista. Lumihiutaleet tein leikkurilla ja liimasin monta päällekäin ja vedellä vähän kostutin, että käpristyivät hiukan reunoista ja liimasin strassit keskelle.
Osaa papereista tummensin ruskealla musteella reunoista ja osaa vaalensin valkoisella spraymaalilla.

Vielä kolme korttia pitäisi tehdä ja siivota.. Kyllähän tässä vielä hyvin kerkiää!

torstai 20. joulukuuta 2012

Rakas joulupukki.. me emme halua i-padia

Emmekä Chanelin laukkua tai Lahjakorttia alusvaateliikkeeseen. Puhumattakaan Guessin kaulakorusta tai kasvohoidosta (so last season!) tai ylipäätään mitään kallista merkkiä kohottamaan statustamme, se on muutenkin jo muissa sfääreissä tämän maailman ulkopuolella.
Pidämme kalliilla merkkivaatteilla egoaan pönkittäviä pintaliito-oravia nyky-yhteiskuntamme rappiona.
Haluamme jotain oikeasti merkityksellistä itsemme ja yhteiskunnallemme!

Meistä aikuisten toivelistat netissä ovat naurettavia.

Lauran toivelista:
1. Oma yksisarvinen
2. Sara Chafakin vartalo
3. Carl Philipin kanssa naimisiin
4. Talveton Suomi
5. Halvempaa viinaa

Enni toivelista:


1.Oma merihirviö
2.Oma galaxi
3.Aika- ja avaruusmatkustusalus
4.Kaikki rakastais kissoja
5.Galaxi nimetty mukaani

Onnellista huomista maailmanloppua ja toivottavasti huomenna laskeutuu maailmaan rauha ja sodat loppuu!

(huomatkaa uusi kupliva kysely)

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Vaihtoehtoista joulusomistamista

En ole mitenkään erikoisen paljon jouluihminen. Minulla on kyllä ollut (teko)joulukuusi useampana vuotena, mutta muistaakseni viime tai edellisjoulun jälkeen lemppasin sen roskikseen. Ihan hyvin ennakoitu, vaikka en silloin tietänytkään asuvani seuraavana vuonna 23 neliöisessä sinkkuyksiössä.

Se riittää, kun menee perheen luokse aattona ja siellä on kuitenkin jouluisat koristukset. Pienillä asioilla saat kuitenkin hieman jouluntuntua asuntoosi.

Vinkki nro 1: Kynttilät:
Kynttilät sopivat vähemmänkin joulumieltä omaavalle ihmiselle. Niitä voi pitää koko pitkän pimeän jakson aivan hyvällä omallatunnolla luomaan eroottista tunnelmaa asuntoon. Jouluisampaa fiilistä saa tuoksukynttilöillä. Viime -tai edellisvuonna ostin Ikeasta piparkakun tuoksuisia kynttilöitä ja tänävuonna jotain yleisjoulunmaustehöpöhöpökynttilöitä.

Vinkki nro. 2. Viinahylly jouluasuun:
Osta joulun alla hyllyllesi kivoja jouluisia viinaksia. Minulle jäi vielä pari pulloa meidän viimeviikkoisesta Alkon glögien vertailusta. Muut pullot voi kivasti pukea jouluasuunsa pujottamalla joulukuusenkoristeen kaulan ympärille.

Vinkki nro. 3. Tuunaa joulupullo:
Hieman jouluaskartelusta innostuneet voivat tuunata oman viinapullon joulukuosiin. Sen voi uudelleentäyttää haluamallaan juomalla ja tyhjänä se on oiva somiste keittiössä tai vaikka olohuoneen hyllylläl (mikäli omistaa hyllyn.. tai edes olohuoneen..).

Vinkki nro. 4. Joulukranssi:
Joulukranssi saattaa olla monelle ei-niin-jouluisalle ihmiselle jo liikaa, mutta parastahan tässä on se, että se tulee asuntosi ulkopuolelle! Sen tekeminen on kuitenkin aika terapeuttista ja voit käyttää siihen kaikkea asunnostasi löytyväää ylimääräistä rekvisiittaa. Näin pääset ylimääräisestä tavarasta eroon ja samalla ilahdutat pikku käsitöilläsi naapureita. (Hehhehheh, kaksoismerkitys..hehheh..)

Toivottavasti joku innostui vielä luomaan hieman joulumieltä asuntoonsa.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Bilettämällä unelmamatkalle!

Meillä on aivan mahtava idea. Hieman mietimme miten paljon bileistämme kannetaan viikoittain pulloja/tölkkejä kauppaan. Summa on tuntuva, mutta helposti sivuun siirrettävä.

Olemme päättäneet matkata Puolaan ja ehkä myös Unkariin pullorahoillamme. Eli strippareiden ja pornon luvattuun maahan. Varmasti myös vodkapuoli tulee täytettyä, vaikka baltian maissa tai venäjällä emme käykkään.
Tästä johtuen siis otsikon alapuolella on pieni mittari, jonne päivitämme saldoa. Tällä hetkellä kaikki pullot on vielä viemättä, joten laiskuus ehkä hidastaa päivitystä.
Eikä tämä ole ollut mitään henkisesti helppoa, meidät myös ryöstettiin tässä taannoin. Varastokopistani vietiin 2 jätesäkillistä Halloweenjuhlien jälkeistä pullokassia, arvioitu summa ainakin 30€. :< Kiitosta vaan naapurit.

Onneksi tulossa on ainakin uusivuosi ja muuta kivaa.

torstai 13. joulukuuta 2012

Alkon glögit vertailussa

Te ette meidän kyselymme mukaan olleet tarpeeksi jouluisia. Mietimme pitkään mikä luo joulutunnelmaa. Alkoholi! Suoritamme teidän joulumielenne kohentamiseksi glögitestin.

Kliinen testi. Glögit lämmitetty mikroaaltouunissa mukeissa. Testi suoritetaan numerojärjestyksessä. Seuraava arvio on kirjoitettu testin aikana. Testaajajat (Enni ja Laura) ja kirjoittajat (Enni ja Laura) nauttivat kutakin juomaa n.puoli mukillista, jos on todella hyvää saattaa maistua reilumminkin. Hups.

Pullot satunnaisessa testi järjestyksessä. 

1. Dufvenkrooks Choklad 15%

Pullo lupaa  meille ruotsiksi: (Enni ymmärtää siis tämän verran) "Uudentyyppinen glögi, jännittävä sekoitus perinteistä ja innovatiivista makua. Jotain kaakaon mausta. Tarjoile lämpimänä ja mieluusti suklaatryffeleiden kanssa tai jotain..."

Ensivaikutelma on väriltään syvä ruskeanpunainen, hieman mahonkinen. Tuoksu suklainen, mutta todella nenäänpistävän viinaisa. Ensimaistamalla menee ensimmäisenä viinahuurut nenään, mutta maku on todella makea ja suklainen. Hieman rukiinen ja mämminen jälkimaku. Meissä juoma herätti seuraavia tuntemuksia ja mielikuvia: pororeki, jossa lampaantaljat. Hieman mökkinen ja kotoisa olotila.  Mökissä tarjolla suklaatoffeeta.

Juoma on todella makeaa ja hyvää, mutta ei muistuta lainkaan perinteistä glögiä. Tulee mieleen suklainen likööri.

2. Perinteinen punaviiniglögi 13%

Pullo lupaa perinteikään makuista jouluglögiä

Ensivaikutelma on ulkonäöltään punaviininen ja voimakkaan kardemummainen haju.
Kylmänä kaadettaessa tuoksui perus glögiltä, ensimaistamalta lämmintä punaviiniä kardemummalta, halpa maku. Ihmekkös tuo maku, Alkon glögeistä halvin.
Juomasta tulee mielikuva pullan leipomisesta pikku peppusissa, viinilasi kädessä. Hotellihuone ja yhdeillanjuttu, talvella.

Maku paranee mitä enemmän juo, kunhan ensivaikutelmasta selviää. Ei kamalan makea juoma.


3. Tähtiglögi 15%

Pullo lupaa kaiken maailman joulun herkkumaut, myös punaviinimäistä makua.

Ensivaikutelmana kimalteleva pullon etiketti herättää harakoiden (meidän) huomion. Pomeranssin kuoren- ja vanilijan haju ryntää nenään ensimmäisenä pullon avattua.

Juoma on ensimaistamalta makea ja kurkkuun tuli hieman ikävästi pistävä tunne. Glögimäisin  maku tähän mennessä. Useamman huikan jälkeen erottaa hedelmäisiä aromeita, mutta juoma muuttuu jo lähes liian makeaksi. Ei kovin suumyötäistä enää. Suuhun jää karkin maku.
Juomaa tekisi mieli juoda havumetsässä, ehkä joulukuusenhakureissulla?

Tuneet nousevat hieman ylöspäin tätä juodessa, hieman äitelää. Voi nousta juodessa vanhatkin tunteet.

Ilman ylenpalttista makeutta, tässä olisi ollut jopa suosikkiainesta.

4. Jouluglögi vadelma 15%

Pullo lupaa hyvää glögimausteista ja vadelmaista joulumieltä.

Jälleen kerran harakat havaitsivat kimaltelevan etiketin, joka on kivan glitterinen ja pinkkinen. Ensimmäisellä nuuhkaisulla tulee esiin vadelma ja neilikka. Kombo on harmoonisen raikas ja miellyttävä. Haistelu aiheutti hyvän mielen.
Väriltään juoma on violetin sävyinen ja kalliimman punaviinin värinen. (Lauran mielestä näyttää Disney punaviiniltä). Kuumana nenään tulee voimakkaasti haju, joka muistutttaa lämmitettyä ja vähemmän neilikkaista Vadelma kimaraa. Se ei ole ehkä niin positiivista.

Aika hyvää ensipuraisulta. Todella vadelmainen ja raikas glögiksi. Aivan kuin lämmin ja mausteinen vadelmamehu/tee.

Antaa vaikutelman raikkaasta, kuulaasta ja lumisesta metsästä, jonne on jäänyt syksyltä huurteisia marjoja.
Silti hieman ristiraatianen, lämminpunaviini tuo mieleen kotoisan olon ja vadelmat kesän puistonautiskelut.

Tämä on makea, mutta ei silti liialti. Ainakaan verrattuna edellisiin. Jälkimakea.

5. Valio glögi, tumma+viina   ?%

Ensivaikutelma, kaikinpuoli glöginen. Kivan lämpimän rusehtava.

Paras kaikista! Laitoimme stolichnayaa glögiin reippasti. Peittää viinan maun. Ei makea, joten voi juoda niin paljon kuin jaksaa tai pystyssä pysyy!

Tästä tulee mieleen kotibileet ja uuttavuotta odottaa innolla, jotta pääsee konttaamaan taas lattialle.

Varmaa kauraa. Tällä ja viinalla irtoaa varmasti, humalatila ainakin.


Kivasti kaikki lämmitti kasvoja ja fiilikset kuumeni, mitä pidemmälle mentiin.  Ei ole varmaa tietoa johtuiko Alkon glögijuomien ei-glögimäinen maku sokeriturtumisesta, humalasta via eivätkö ne yksinkertaisesti maistuneet glögiltä. Luultavasti eivät olleet glögisiä.

Toivottavasti nyt tuli joulumuieli! Meille ainakin tuli näitä ostaessa ja juodessa teitä varten!

Säkenöivää joulun odotusta!

Ps. Kertokaa kokemuksistanne Alkon glögeistä.

http://www.cs.tut.fi/~saukkonj/anssikela.html

maanantai 10. joulukuuta 2012

Suomalaisilla kymppiminsan varvit?

"Vartissa ehtii vaikka mitä!"

Vai ehtiikö? Luin uutta inspiraationlähdettämme, Cosmopolitania ja törmäsin hieman omituiseen väitteeseen. Artikkelissa annettiin vinkkejä ajankäyttöön, jos aikaa on joko 1min, 15min, 1h tai koko päivä. Siis seksille.
Kokolailla ymmärrän lähes jokaisen kohdan, niinkun noin edes suunnilleen (1min kohdalla oli itseasiassa suutelua), mutta uskallan kyseenalaistaa kohdan "15 minuuttia".

Keskiverto yhdyntä kestää tutkimuksien mukaan Suomessa sekä Ruotsissa esileikkeineen hieman alle kymmenen minuuttia. Brasiliassa vastaava tulos on keskimäärin 30minuuttia, johon toimitus oli lisännyt oman päättelynsä perään "Ettei vain joku vastaajista olisi liioitellut..."

Niin minä itsekkin, kuin muutama lähipiiristäni olisi veikannut keskimääräiseksi ajaksi n. 30-40min. Olemmeko me vain nuoria jolla on liikaa luppoaikaa käytettäväksi? Minkä ikäisiltä ihmisiltä Cosmo on galluppinsa kasannut? Olisivat ottaneet mukaan edes eläkeläisiä, heillä on ainkain aikaa seksille ja olisivat näin kasvattaneet tuota aika surullista keskiarvoa.

Laitan tähän kuvan nyt omasta takapuolestani kuvatakseni omaa mielipidettäni asiaan:
Perse.
Miten ihmiset reagoivat kuultuaan kymppiminsan varveista? Tässä muutamia:

"Siellä on nyt ollu joku cosmon ainoa miestoimittaja, jonka muija valittaa siitä, kun niiden seksi kestää keskimäärin vaan 17min ja sitten sen piti kirjottaa lehtijuttu joka todistaa että oikeesti se on huippuluokan rakastaja."

"Täh esileikkeineen 10min? Eihän siinä ehdi vielä edes piiskata kunnolla."

"No ois kyllä ihan karmiva ajatus että kestäis vaan sen 10-11 min, ei tulis yhtään mitään :--D"

"Seksiä munakellon kanssa"

"Mies ehtii ensimmäisen kerran työntää sisään kun kello soi "sori kulta, aika loppu. mutta oli kyllä ajallisesti täydellistä seksiä" "

"Ehkä siinä ehtii työntämään kuvana kakkoseen?"

Onko Suomalaisten suosikki siis kuivana johonkin aukkoon?

Jouluinen galluppimme on päättynyt ja palaamme siihen myöhemmin. Tämän postauksen inspiroimana lisäsin gallupin teidän keskimääräisestä seksin pituudesta esileikkeineen, olkaahan hyviä!




sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Cosmon shoppailijaprofiilitesti, mitä hittoa?!

Käteeni osui Cosmon Joulukuun numero. Huomioni kiinnittyi shoppaajaprofiilitestiin sivulla 76.
Siis kuka näitä vastauksia kyselyihin keksii! Kyselyn tuloksena vaihtoehdot ovat: jojoshoppaaja, aleshoppaaja, huoleton shoppaaja, zombieshoppaaja ja nettishoppaaja. Eli testin mukaan et voi edes olla järkevä shoppaaja.

Jojoshoppaaja tiivistettynä shoppaa paljon ja sit iskee morkkis, aleshoppaaja ostaa kaiken mikä halvalla lähtee, sovittamatta tai sen kummempia miettimättä. Huoleton haluaa shopata helposti, eikä haittaa jos joku maksaa enemmän, kunhan pääse helpolla. Zombieshoppaaja ei edes ole shoppailija vaan kauppoja vihaava vain tarvittavan ostava ja nettishoppaaja ostaa kaiken netistä (se on kai Cosmon mukaan jotenkin huono asia).

Missä on vaihtoehto järkevälle, tuotteiden hintoja vertailevalle tiedostavalle kuluttajalle? Vai eikö Cosmon lukijoissa ole sellaista? Muiden artikkeleiden valossa tuskin... Tämä testi ja varsinkin sen ingressi on naisia väheksyvä ja huonoiksi rahankäyttäjiksi leimaava.

Itsellä shoppailu on kausiluontoista, jos kauppoissa on jotain omaa makuani miellytävää ja esteettisiä arvojani hivelevää kauneutta, yleensä hankin sen. Aina ei ole mitään, eikä silloin tarvitse ostaa mitään. Tiedän myös hyvin tarkkaan mitä haluan maksaa mistäkin tuotteesta.

Eikä se shoppailu aina kivaa oo.

Puuhaperjantai: kotiviinin teko

Olimme pitkään pohtineet viinin ystävinä aloittavamme viiniharrastuksen. Nyt vihdoin tähdet olivat oikeassa asennossa taivaankannella ja saimme tilaisuuden aloittaa marsin suopeassa asennossa viinimme tekemisen.

Kerromme nyt tarinan meitä pian humalluttavasta, Lauran kylpyhuoneessa pulputtavasta kotiviinistä.

Galaktinen tuuli puhalsi viikolla 48 suopeasti ja saimme kuin ihmeen kaupalla käyttöömme välineet viinin tekemiseen. 
Aloitimme tekemisen perjantaina, koska perjantai on puuhapäivä, jolloin kehitämme itseämme henkisesti että fyysisesti vaihtoehtoisten asioiden parissa.
Hankimme viiniainespakkauksen, Presto merkiltänsä. Mauksi valikoitui mansikka, joka väittää pääsevänsä 13-16% alkoholijuomaksi. Pakkauksesta tulee kaiken kaikkiaan 22l. 
Haluamme toki kehittyä universumin parhaiksi kotiviinitietäjiksi, mutta hataran tietopohjamme vuoksi koimme parhaaksi aloittaa valmis pakkauksella. 

Nyt seuraa kuvia viinimme valmistuksesta: 

On suorastaan ihme, että saimme hieman monimutkaisten ohjeiden jälkeen tuotoksemme käymään. Siihen kyllä tarvittiin ylimääräinen henkilö, jollaisen mekin suosittelemme muidenkin hankkivan (jos olette niinkuin me, toisella on lukihäiriö ja toinen ei muuten vain ymmärrä lukemaansa).

Nylkyttävästä laina-chihuahuasta on hyötyä.

Alunperin viinisammion piti mennä Saaralle, mutta hän oli niin kännissä, että saavin piti olosuhteiden pakosta jäädä Lauran kylpyhuoneeseen miniyksiöön. 

Tässä  hieman Lauran fiiliksiä ensimmäisiltä päiviltä:

Vastuu viinin säilyttämisestä tuntui rankalta, mutta nyt kahden päivän jälkeen en vaihtaisi päivääkään tästä kokemuksesta.

Näin viininteon jälkeisenä yönä unta viinistä joka ei pitänyt ääntä, mutta unessani joku kertoi viinin kyllä olevan kunnossa ja käymisprosessi oli alkanut. Heräsin huolestuneessa mielentilassa aamulla puoli kuusi ja hetken luulin unen olevan totta ja kaiken olevan kunnossa. Kuitenkin tajusin sen olleen vain unta, eikä pönttö päästänyt sihaustakaan! 
Säntäsin kylpyhuoneeseen unesta tokkuraisena kuulostelemaan pönttöä ja sisältä kuului vain vaimeaa sihinää. Kuitenkin elonmerkkejä. Ylös noustessani satuin vahingossa tönäisemään pönttöä, jonka jälkeen vesilukossa alkoi tapahtumaan. Siitä hetkestä lähtien viini on ilmeisesti käynyt oikein ja  tämän jälkeen sain vasta unta.

Kiintymys viiniin on lähes äidillisellä tasolla. Pieni pulppuava ääni on kuin rauhoittava zen-vesielementti ja tuo luksusta asumiseen, sekä nautinnollisen mansikkaisen aromin, joka tervehtii heti ensimmäisenä sisälle tullessa ulko-ovella, kuin iloinen koiranpentu konsanaan.


Jos jollakulla on jakaa omia kotiviinikokemuksiaan, niin olisi oikein kivaa jos jättäisitte kommenttia. Varsinkin jos joku on tehnyt itse alusta asti viinejä ja tietää tarpeellisia vinkkejä. 


perjantai 7. joulukuuta 2012

Huurteinen karpalo ja Boolivinkkejä

Ensimmäisessä postauksessamme mahdollisesti luvattu Huurteinen Karpalo drikki, joka sai alkunsa samannimisestä joulupallosta.

Tarvitset:
Hienot lasit
Koskenkorva Cranperryä
Sokeria
Vettä
Jäätä

-Laita kossu pakkaseen ja anna olla n. 17,5h.
-Laita vesi jääpalamuottiin ja anna olla ainakin 5,25h.
-Ensin ota lasi käteen ja kastele lasin reunat vedellä.
-Kaada sokeria jollekkin astialle ja kieritä märkä lasin reuna sokerissa.
-Ota kossu pakkasesta ja kaada laseihin varoen reunoja.
- Laita jäät palasina laseihin.
- Nauti!

Vaihtoehtoisesti voit lisätä juomaasi myös vodkaa ja jäisiä karpaloita.
Huomaat myös kossun muuttuneen pakkasessa hassuksi fluidiksi.
Laura nauttii:

Tässä lisää hyviä vinkkejä:

Viime viikonlopun Pirskahtelevista booleista ei valitettavasti ole kuvia, mutta tässä ohjeet:
Punaninen booli:
Kossua 0.45l
Vadelma kimara 0.75l
Rekordelig siideri mango- vihreä omena  0.5l tölkki
Olvin Trooppiset hedelmät siideri 0.5l tölkki
Sodastream Cosmopolitania 1l
coctail hedelmiä

Vähemmän punainen booli:
Kossua 0.45l
Bacardi vaalea rommi 0.35l
helmeilevä omenaviini 0.75l
Rekordeli mustikka-lime siideri 0.5l tölkki
Olvin Trooppiset hedelmät siideri 0.5l tölkki
Sodastream Mojitoa 1l
limejä




torstai 6. joulukuuta 2012

Oikeaoppinen juhlava itsenäisyys

Kuten muutkin, mekin juhlistimme vaatimattomasti itsenäisyyspäivää. Vietimme ystävien kanssa aikaa hyvän ruuan ja erityisesti juoman parissa. Tietenkin juhlimme aattopäivänä, koska tänään the päivänä voikin nauttia linnanjuhlien loistosta ja palautua kaikesta hauskanpidosta. Hieman myös kävimme äsken katsomassa hienoja tulitteita.
Loihdimme venäläistyylisen menun, emmekä ilmeisesti olleet ainoita, sillä Lidlistä oli myyty kaikki mäti ja smetana.
Emme säästelleet turhaan rahaa ruokien suhteen ja vaikka Suomen itsenäisyys on aihe jonka edessä olisi hyvä hieman nöyrtyä, mutta emme osaa järjestää mitään pienesti.
Vasemmalta oikealle: pelmenejä, paksua kermaviiliä pippurilla ja suolalla, sipulia, lohismetanasötkötys, mätiä, kaviaaria, hapankaalta ja suolakurkkua. Blinilätyt vasta valmistuivat pannulla kuvanottohetkellä. 

Yllä näkyy osa vaatimattomista ruokajuomistamme. Halusimme pysyä yksinkertaisissa juomissa, sillä ruokatarjontamme oli sangen moniulotteinen karnevaali makunystyröillemme. Pääsimme korkkaamaan myös Ikean lastenosaston snapsipikarit. Onhan se jollain tavalla hieman sairasta myydä viinalaseja lapsille, mutta kivojahan ne ovat.

Tietenkin myös vaatepuolta oli mietitty isänmaallisen sinisesti.
Ennillä yllään hennesin sininen neule, farkut hennesiltä myös. Vyötäröllä Seppälän glittervyö ja kaulassa samat helmet joita Laura piti päässään aikaisemmin
Lauran juhlatyyli koostuu superisänmaallisesta MM-paidasta, jakku Uffista ja housut ovat samat kun Ennillä, eli henkkamaukka.

Hyviin juhliin kuuluu tietysti aina paljon hyvää musiikkia. Haluamme jakaa muutaman iltaamme sulostuttanutta biisiä myös teidänkin iloksi.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

E-Bay himotuksia

Me tykätään todella paljon ebaystä. Ainoa ärsytys on tällä hetkellä se, että kirjoittaja on kokoa M-L, eikä siinä koossa löydy upeaa Aurora-galaximekkoa.

Luovuuden purkaus

Sain jokin aikaa sitten (reilu kuukausi sitten) sanallisen luovuuden purkauksen ja päätin pukea sen työnhaun muotoon, olen tämän facebookissa silloin jakanut. Jos joku on työntekijää vailla, niin täs olis tämmönen vapaamuotoinen hakemus!

Työnhaku haiku:

Olen kuin kevät
puhkean kukkaan
kun oikea työ minua
kutsuu lämmöllään
vaika läpi roudan

silti pilkkuja 
syksyn värilehdissä

kuin minussakin

aamu sarastaa
herään uuteen päivään
viski auttaisi

töihin pääsin
auringon lämmön
kuvittelen iholla
suljen silmäni
jo onkin tauon aika!

kuin lumisade
leijun ääneti
kohti kahvin hajua
jälkeeni jää vain
niin kuulas henkäisyni

kello lyö neljä
oksa rasahtaa
olen kuin villi kauris
ennen kuin huomaat
olen jo poissa




Ja asiaan melkein kuuluvasti luontokuva Näsinpuistosta syksyltä ja eiliseltä.





tiistai 4. joulukuuta 2012

Kesämuistelot erikois(pitkä)postaus: Ruoka- ja ruokajuomareissu Helsinkiin

Näin ensimmäisten talvipakkasten purressa ulkona, on ihana välillä muistella heinä-elokuisia aikoja lämmöllä ja unohtaa se, miten Ennin asunnon ikkunat ja parvekkeenovi hohkaa kylmää vasempaan lonkkaani ja nenäni on jäässä.

Eräänä krapulaisena  ja aurinkoisena sunnuntaina totesimme kesämme tuntuvan hieman tyhjältä. Olimme juuri lounastaneet Tivolissa maittavat smørrebrødit ja varmaan siitä inspiroituneena suunnittelimme pikaisen reissun Helsinkiin ruokien pariin. Oli oikea onnekas sattuma, että meillä oli silloin(kin) yhteistä vapaata. 

Laura aloitti oman reissunsa hieman aikaisin ja pääsikin tutustumaan eräisiin herkkuihin jo hyvissä ajoin.
Testattua tuli mm. Huacheng Restaurant Forumissa,  frozen yogurt paikka Kippo Isoroobertin kadulla, sekä teekauppa The Ounce. Kahden jälkimmäisen laatu yllätti. The Ounceen oli tarkoitus mennä myöhemmin kun kaikki kolme ovat koolla, mutta aika loppui kesken. 

Paikka oli persoonallisesti sisustettu, pieni ja hyväntuoksuinen putiikki. Kun vihdoin sai valittua varmaan sadasta teelajista omansa ja istuttua kupposen äärelle, siitä ei olisi koskaan halunnut pois. Helsingissä on myös muita teekauppoja/teehuoneita, mutta vaaditaan todella paljon, jotta ne voisivat syrjäyttää The Ouncen tunnelmassa.

Illasta tie kävi Panimoravintola Bruuveriin ja pääsi aloittamaan ruokajuomiin tutustumista.
Suosikiksi kohosi Marsalkka tumma III, eli ei paskempi maku sillä kyseinen olut lienee sangen suosittu muidenkin keskuudessa. En kyllä enää muista miltä kyseinen ööli maistui, mutta eiköhän lähiaikoina pääse virkistämään muistiaan, jos tyttöjen talvireissu tulee toteen. Mieleen oli myös Vieras Mies niminen päärynäsiideri.
Paikka yleisvaikutelmaltaan toi hieman mieleen Tampereen oman Panimoravintola Plevnan, jolla tosin on upeammat puitteet miljöönsä ansiosta. 

Seuraavana päivänä oli riemu irrallaan, kun Enni ja Saarakin rantautuivat sillä hetkellä yksinäisen Lauran seuraksi. 
Jee, kaikki yhdessä!

Ensimmäinen yhteinen kokemus ruuan parissa oli Southern Fried Chicken Forumissa. Valitsimme ravintolan siksi, että se oli lähellä hotellimme lähintä alkoa. 
Ruoka oli keskinkertaista rasvamättöä ja perihelsinkiläiseen tyyliin myös hieman ylihinnoiteltua kokoonsa nähden. Söimme kuitenkin, nälkäisiä kun olimme ja hullunkiilto silmissä säntäsimme viereiseen alkoon. Mukaan tarttui käytännössä vähän kaikkea.
Sotasaaliiseemme tyytyväisinä palasimme takaisin tukikohtaan (aka hotellihuoneeseen) ja aloimme miksailemaan juomia hieman mielikuvituksellisempaan muotoon, eli ns. sekacoctaileiksi. 
Päätimme laajentaa maailmankuvaamme matkustamalla metrolla Kallioon tutustumaan paikalliseen ruokajuomakulttuuriin. Tässä pähkinänkuoressa kaikki mitä Laura sekä Enni yhdessä muistaa: Oltiin kahdessa baarissa, ensimmäinen oli Kustaa jotain ja joimme halvimpia juomia muutaman, sitten lähdimme vastapäiseen baariin, jonka nimeä ei kukaan muista. 
Se vastapäinen baari oli halvempi, mutta saimme juomiksi vähän muuta kun siellä pyydettiin. Onneksi, koska muuten Laura olisi jumittunut juomaan siideriään (tai mikä pahempaa, jättämään sen juomatta), jos ei olisi saanut vahingossa helposti ykkösellä juotavaa ville vallatonta illan viimeisen metron jo viipottaessa kohti pysäkkiä. 
Lauran lähiömutsi-ilme.
Matka jatkui Bar Looseen siis, koska emme olleet ihan vielä vakuuttuneita alueen ruokajuomatarjonnasta. Pitää kokeilla mahdollisimman erilaisia vaihtoehtoja, jotta kokonaiskuva on realistinen. 
Loosessa esiintyi sattumalta Kauko Röyhkäkin, joka teki juoman nauttimisesta hintsusti lupsakkaampaa.
Meistä ei itseasiassa kukaan kyllä muista miltä Loosen juomatarjonta oikeastaan edes maistuu. Uusintareissu on siis tarpeen ihan näin tärkeän tutkimuksen merkeissä. 
Mutta se mikä me kaikki muistetaan: Siellä soi Depeche Moden Enjoy The Silence


!! loosesta laura hotellille kiskoon loput viinat ja muut haettiin hampparia kioskilta ja manninen vei meidän karkit ja lähti kohti kallioo
Huoneessa ei toiminu ilmastoinit!!  <-- Ennin tarkentava merkintä loppuillan kulusta.

Seuraava päivä oli lähes helvetillinen. Olo ei ollut kellään kovin hyvä ja hotellihuone piti luovuttaa ko. 12:00. Laura kärsi koko yön jostain halluista, sai käsittämätöntä miesragea ja hakkasi vierellä nukkuvia Enniä ja Saaraa nyrkeillään ja häiritsi suuresti myös aamusuihkusekoilullaan. 
Emme lannistuneet oloista, vaan lähdimme suorittamaan sitä mitä olimme tulleet tekemäänkin. Eli etsimme avoinna olevan lounasravintolan ja testasimme aivan sattumalta jotain uutta. Kohteeksemme valikoitui Salt & Pepper Fredrikin kadulta. 

Paikka oli tunnelmaltaan raikas ja erikoinen, mutta työntekijöistä ja muusta huokui outoa polakkihenkeä. Listalta valittavat lounasruuatkaan eivät olleet millään tapaa erikoista ja kanapastani oli mautonta. Kuitenkin erittäin kattava salaattipöytä juustoineen ja viininlehtikääryleineen teki paikasta loppujenlopuksi sen 7,50€ arvoisen. 
Seuraavilta tunneilta ei ole muuta teemaan liittyvää, kun narkkien tappelun katselemista Sinebrychoffin puistossa, juomana Pepsi Max. 
Aikamme odoteltuamme pääsimme vihdoin hotelliimme jälleen. Enni halusi jotain raikasta ja lähti tutustumaan paikalliseen sushitarjontaan paikallisen kaverinsa kanssa, Saara alati tajuntansa menettävän Lauran kanssa sensijaan selviytyi ainoastaan Omenahotellin alakerrassa sijaitsevaan Kotipizzaan. Laura maistoi elämänsä ensimmäistä kertaa Kotzonea ja se oli myöskin aika pahaa. 

Vaikka oli perjantai-ilta, ei tyttökolmikko ollut aivan täydessä vedossa. Perus Stockman-alko-Deli kierros kyllä suoritettiin, mutta himo ruokajuomiin oli vähäinen. Enemmän kiinnosti maistella Delin kalliit valmisateriat, joita niitäkin vain näykittiin innottomasti. 

Ennin ja Saaran koomatessa yhdessä koitti Laura keksiä käyttöä ruuille ja juomille. Krapulaiset aivot kykenivät kehittämään mangorahka-mansikkapople herkun. 
Herkku on kyllä ehkä väärä sana. Ideana keksintö oli ihan hyvä, mutta maku aika kaamea ja känniintulemisen prosentti alhainen. Lusikoimme silti jälkiruokamme Olympialaisia tuijottaen. 
Jotain kuitenkin teimme oikein, koska muistaakseni ylimääräisiä juomia ei jäänyt paljoakaan kaappiin, kun suunnistimme Helsingin viikonloppuyöelämään jatkamaan tutkimusmatkaamme. Seuraavaa kokemusta ei Laura kykene kirjoittamaan, koska tuntee edelleen niin puhdasta vihaa kärsimyksistään, ettei halua palauttaa kyseisen illan katkeria muistoja päähänsä. Enni jatkaa.

 Laura halusi välttämättä päästä baarin Cuba, johon en itse ollut kovin innokkaasti menossa. No jonotimme silti sisään tarpeeksi kauan ja ehdotin jo muutamaan otteeeseen, että mentäis muualle. Baarin sisällä näytti olevan alaikäisiä hipstereitä ja muutenkin daijun näköstä porukkaa. Kun saavuimme portsarin kohdalle hän ei päästänyt meitä sisään. Joten suuntasimme etsimään uutta baaria, olimme kaikki hieman suunniltamme. Keskustassa kävellessämme Laura veti kunnon känniraget, varmasti kuului parin kortteli alueelle ja ilmoitti ettei kävele askeltakaan, koska ei päässyt haluamaansa baarin ja kengätkin olivat epämukavat. Totesimme Saaran kanssa, että Hei hei ja jää siihen. Kummasti se Laura peräämme lähti kipittämään, kun emme aikoneet jäädä keskelle katua seisoskelemaan. Vähän ajan kuluttua löysimme Helsingin vastineen Tampereen Rodeolle eli Vaticaaniin.

No se vitutti oikeasti, jonotimme n. tunnin ja edestämme päästettiin niitä alaikäisiä, kunhan vain tippasivat pokea kunnolla. 
Vatican oli ihan hieno paikka, hieman epäilytti kuitenkin olimmeko tulleet johonkin perverssille erotiikkackubille, mutta emme antaneet asian häiritä, vaan otimme kaiken irti kivoista tiloista ja tanssilattiasta. 
Kuitenkaan kyseiseen paikkaan emme olisi päätyneet, ellei se olisi Tigerin lisäksi ollut ainoa yökerho, jonne ei ole k-24. Suomeksi siis he kärsivät hieman asiakaspulasta ja päästivät sisään jopa tippaamattomia maalaisia. 

Ehkä noin kahden tunnin bilettämisen jälkeen päätimme kulkea paikallisen kebin kautta hotellille takaisin. Kukaan ei meistä kykene muistamaan tämän kyseisen paikan nimeä, mutta lihaisa kebirulla oli todella pitkä ja pizza todella suuri, vaikkakin jokseenkin epämuodostunut.
Seuraavana päivänä kaikkien olo oli hieman parempi, kuin edellisenä. Taskuissamme poltteli edelleen Helsingin kahden vuorokauden matkustuslippu ja seikkailumieli täytti mielemme. Reissun tähänastinen kaukainen kohde oli ollut Kallio, joten lähdimme metrolla kohti Itistä ja siitä peräti Vuosaareen asti. 

Matkalla Ennin ja Saaran piti saada kanasalaattia kakkoseen (siis kun tarjolla on kaksi rasiakokoa, ykkönen ja kakkonen. You Know). 
Olisi hienoa jos voisimme sanoa käyneemme Vuosaaren paikallisessa ravintola Fregatissa, jonka Jyrki Sukula uusimmassa Kuppilat Kuntoon jaksossa hommaili no.. kuntoon. Kyseisen puljun ohi kyllä kävelimme, mutta tärkeämpää oli päästä ihastelemaan ylvästä Cirrusta ja norkoilemaan nurkille paikalliseen tyyliin. Taisimme olla silti hieman silmäänpistäviä, vaikka koitimme sulautua tuohon joukkoon. 
Takaisin keskustaan raahautuessamme kaikkien sushihammasta kolotti ja etsimme käsiin Ichiban sushin.  Erityisesti mieleemme oli muovinen ruohoa esittävä koriste lautasella. Muuten annoskoko oli sopiva ja sushi ihan perinteisen hyvää, sellaista aika perus kauraa. 
Sulattelimme annoksiamme kiertelemällä kaupoissa, lähinnä ikkunaostoksilla. Ei meillä olisi ollutkaan varaa mitään ostaa, sillä kulutimme tehokkaasti rahaa itse päätarkoitukseen.

Emme päättäneet päivää kuitenkaan tutustuen siidereihin, vaikka niin olisi ehkä meistä odottanut. Olihan sentään lämmin lauantai-iltapäivä. Me menimme jäätelölle ja kahville Ciao kahvilaan. 

Työntekijänä oli ilmeisesti harjoittelija, koska oli raivostuttavan hidas liikkeissään. Ei ole kivaa jos kolme ihmistä ostaa jäätelöä ja ensimmäisen ehtii jo sulaa, ennen kuin viimeinen saa omansa. 
Myöskin ulkoterassin tapainen oli todella ahdas ja sotkuinen, kuten allaolevasta kuvasta hieman tuleekin ilmi. Muuten kahvi ja jäätelö olivat ok ja uskoisin samanlaisen paikan menestyvän myöskin Tampereella.
Alkoholistigeenimme veti meitä kuitenkin vielä kohti viimeisiä ostoksia. Matka bussipysäkille kävi Sokoksen alkon ja Lushin kautta. 
Lush ei liity mitenkään ruoka- tai juomapuoleen, mutta se piti silti mainita.
Bussissa oli vielä upea hetki ruuan ja juoman kanssa, matkaeväänä Lauralla oli häränlihapatonki ja Chileläistä punaviiniä. 
Tampereelle kotiuduttuamme juoksimme hakemaan vielä Saarioisten kanahampurilaiset Valintatalosta. Siitä meillä ei ole kuvia. 

Mitä jäi käteen? Lauran mielestä lähes kaikki ruoka oli aika mautonta ja kärsi koko "lomansa" aikana kummallisista (tosin aika nopeasti ohimenevistä) kohtauksista. Enni ja Saara koittivat pitää viinaisat päänsä jossain kasassa, jotta reissu ei hajoaisi ihan reisille. 
Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin, reissu oli kaikenkaikkiaan onnistunut ja nauruunkuoleminen oli useassa kohdassa lähellä. 


Kiitos jos jaksoitte lukea (tai edes katsoa kuvat). Niin ja oikeasti emme ede suunnitelleet mitään varsinaista ruokamatkaa, siitä vain tuli sellainen tavallaan vahingossa.



Kulinaarisin talviterveisin: Säkenöivät tytöt. <3